Hylätty Maatila, Uusimaa, 20.6.2017

Otin itseäni niskasta kiinni, ja riuhtaisin itseni ja ystäväni läpi yön kestäneelle urbex-tripille.

Reissu kului lähinnä mehukkaiden keskustelujen, ruokailujen ja aamuisten museoissa vierailujen merkeissä, mutta muutamia pysähdyksiä tuli tehtyä myös alkuperäiseen matkan aiheeseen liittyen.

Osa paikoista oli netissä yleisesti tiedossa olevia, eivätkä ne olleet harrastelijakuvaamisen arvoisia. Pienen salapoliisityön ja sekä yön että aamun ajeluiden jälkeen löysimme itsemme hyvinkin mielenkiintoisesta paikasta.

Tämä on taas niitä paikkoja, joka ei herätä mielenkiintoa ns. elämän pysähtymisellä, eli tavaran ja elämän jälkien määrällä. Tässä paikassa kiehtoo koskemattomuus ja se, että se on selkeästi ollut vuosikymmeniä tyhjillään. Viimeiset elämän merkit olivat vuodelta 1978.

Maatilaan kuului luonnollisesti myös lukossa olleet navetta ja ulkorakennus.

Vaikka paikka oli lähtökohtaisesti tyhjä, jotain mennyttä sieltäkin löytyi.

Jahvat tulloo. 

Keittiön värisävyt olivat kokeneellekin UE-harrastajalle jotain uskomattoman hienoa!

Palataan, katsellaan

Edellisistä blogiteksteistäni UE:n ja rappioromanttiseen reissaamiseen liittyen on päässyt vierähtämään vahingossa pari vuotta. En ole talvi-ihmisiä, ja viime kesän julkaisemattomuuden selittää älypuhelin jonka kamera ja etenkin salama oli niin kelvotonta tasoa, ettei kuvia kiinnostanut ottaa eikä niitä pimeään aikaan pystynyt ottamaan. Ja iltaisin yleensä olen liikenteessä.

Nyt olen panostanut kuvausvehkeisiin juurikin sen vuoksi, että kävin edelliskesänä todennäköisesti yli sadassa UE-kriteerit täyttävässä paikassa, joista suuri osa oli todennäköisesti hyvin harvan ihmisen tiedossa. Ja nehän olisivat todellakin olleet kuvaamisen ja blogipostauksen arvoisia. Kyllä jälkikäteen harmittaa, mutta onneksi lähes kaikki kuvaamisen arvoinen on edelleen olemassa.

Tästä blogista tulee toivottavasti viimein aktiivisesti päivittyvä, ja lukemisen arvoinen. Kirjoitin tänne jo kerran, että laitan kuvia ja päivityksiä jatkossa vain Facebook-ryhmiin, omaan ja muihin aiheeseen liittyviin, sillä ajattelin että blogeja ei lue enää kukaan. Kun taas siellä Facebookissa UE:stä kiinnostuneita piisaa.

Nyt päätin kuitenkin toisin - Poistin Kymenurbexin FB-sivut, sekä tämän blogin Facebookiin siirtymistä koskevan päivityksen.

Miksi? Hyvästä syystä. Tätä blogia minulla oli intoa kirjoittaa. Kirjoitin tänne kesällä 2015 säännöllisesti, usein paljon vaivaa nähden, kirjoittamisesta nauttien. Facebookin sivulle kirjoitin kahden vuoden aikana yhden, muutaman rivin pituisen tekstin liitettynä Oikotie.fi linkkiin.

Facebookiin päivittäminen on liian helppoa ja nopeaa, jonka takia postausten laatu ja mielenkiintoisuus helposti kärsii.

Tätäkin postausta muokkasin noin 20 kertaa, korvaamalla liikaa toistettuja sanoja niiden synonyymeilla ja lyhentämällä lauseita. Facebookiin roiskaisisin pari kuvaa ja lyhyen tekstin, ja seuraavana päivänä olisin jo unohtanut koko asian. Näin on parempi, pidän laadukkaista blogeista ja haluan kirjoittaa sellaista itsekin.

Lopuksi ihan muihin aiheisiin.

Olen myös kova automies, ja tunnen paljon autoharrastajia. Saan haluttaessa koeajoon melko erikoisiakin autoja, ja ajattelin alkaa tekemään YouTubeen suomeksi selostettuja vanhempien, kohtuuhintaisten autojen koeajovideoita, sillä sellaisia ei juuri kukaan tee. Videoissa autoon tutustutaan autona, vertaillaan sitä tämän päivän vastaaviin tuotteisiin, sekä käytettynä saman arvoisiin muihin autoihin. Kerron tästä tässä siksi, että saatan kirjoittaa tänne artikkeleita koeajoistakin. Katsotaan kuitenkin mihin kaikkeen mielenkiinto riittää.

Hyvää kesää 2017, kommentoikaa postauksia rohkeasti!